Tämä oon EU

27 maata oon jäsentä Eurooppalaisessa yniuunissa. Ruotti tuli jäseneksi 1 tammikuuta 1995. EU-maat tekevät yhtheistyötä monen ekonoomisen ja polittisen kysymyksen kansa.

EU-maat ottavat yhessä esile lakia jokka jällaavat kaikissa maissa jokka oon matkassa EU:ssä. Päätökset uusista EU-laista otethaan useasti Eurooppaparlamentissä ja ministeriraatissa. EU-maitten eustajat ja Eurooppaparlamentin jäsenet oon keskustelheet ja neuvotelheet toisitten kansa ennen ko päätöksiä tehhään.

Niin ruottalainen hallitus ko valtiopäivät oon matkassa työssä ette ottaa esile ja totheuttaa EU-lakia. Ruottissa se oon hallitus, valtiopäivät ja virastot jokka valvovat ette EU-lakia otethaan käythöön. 

Ruottin kansalaisena sitä saattaa vaikuttaa EU-yhtheistyötä jäsenitten kautta joitako sitä äänestää valtiopäivävaahliin ja Eurooppaparlamenthiin, elikkä laittamalla opiniuunia muula laila. 

Oikeuksia EU-kansalaisena

Se joka oon kansalainen EU-maassa oon kansa yniuunikansalainen EU:ssä, niin sanottu EU-kansalainen. Se antaa joitaki oikeuksia. EU-kansalainen saattaa esimerkiksi  

  • äänestää niitä politiikkeriä jokka oon Eurooppaparlamentissä
  • reisata vaphaasti elikkä olla töissä ja opiskella muissa EU-maissa
  • saaja apua muun EU-maan ampasaatilta ko reisaa maissa EU:n ulkopuolela
  • meilata elikkä lähättää preiviä EU:n institysuuhniin jollaki EU:n julkisella kielelä, esimerkiksi ruottiksi, ja saaja vastauksen omala kielelä
  • ottaa ossaa EU:n laista ja tokymentistä omala kielelä
  • moittia EU:n asiahenkilölle jos sitä tykkää ette oon käsiteltty väärin yheltä EU-institysuunilta.

Tätä EU tekkee

Ruotti ja muut EU-maat tekevät yhtheistyötä ekonoomisissa ja polittisissa kysymyksissä jossako net tykkäävät ette net yhessä saattavat saaja pareman tuloksen ko mitä net tekisit ominens. Ekonoominen kasvanti, korkea työlisyys ja kestävä kehitys EU-maitten yhtheisellä, sisäsellä markkinalla oon jokku yhtheistyön päämääristä.

Perustavat säänöt EU-yhtheistyöle oon kirjotettu sopimukshiin. Sopimuksissa selostethaan mitä päätöksiä EU saapii tehhä ja kunka se tehhään. Sopimuksia saattaa verrata peruslaitten kansa yhessä maassa. Kaikki EU-maat oon hyväksynheet sopimukset ja pitävät seurata niitä.

EU-maat tekevät yhtheistyötä esimerkiksi seuraavista

  • Kauppakäynistä
  • Rekiunaalista kehityksestä
  • Maapruukituesta
  • Tutkinosta
  • Enerkiistä
  • Miljöökysymyksistä
  • Rikolisuusvastustamisesta
  • Pakolaispolitiikasta.

Tätä EU ei tehe

EU-maat oon itte vastuulisia monista kysymyksistä, joistako EU ei päätä. Joitaki esimerkkiä oon sisäletuloverot, saihraanhoito, koulu, pansuunit ja paarnpiitraaki.