Meänkieli - tornedalsfinska

Ruotti on mukana Euroopan unioonissa (EU) vuoesta 1995. EU-maat on yhteistöissä eri kysymyksissä ja moni niistä vaikuttavat meän arkipäihvään. Tässä seuraa yks lyhy ylheinen kuvaus siittä mitä EU tekkee, kuinka EU tekkee päätöksiä ja Ruottin asema EU:ssa. Se kans kuvvaa kuinka sie saatat vaikuttaa EU:hun.

Suuri osa EU:n työstä on ette helpottaa kaupankäyntiä jäsenmaitten välissä. EU-yhteistyön ajatus on kans ette se pittää olla helppo reisata, siirtyä eli opiskella muussa EU-maassa. Nykysin EU-kansalaiset saattavat esimerkiks olla töissä muussa EU-maassa ilman erikoista työ- eli oleskeluluppaa. Rapea puolet EU-maista käyttävät euroa rahana.

Jäsenmaat

EU:n jäsenmaat on menheet mukhaan EU:hun eri aikakausina:

1952 Belgia, Franska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Saksa

1973 Tanska, Irlanti

1981: Kreikka 1986: Portugali, Spannia

1995: Suomi, Ruotti, Itävalta 2004: Syypperi, Estlanti, Lettlanti, Liettua, Malta, Puola, Slovenia, Slovakia, Tjecki, Unkari

2007: Bulgaria, Romania

2013 Kroatia

Hommaako EU kaiken kans?

EU käsittellee paljon kysymyksiä. Tässä muutama esimerkki:

Miljöökysymyksiä. EU on esimerkiks pannu ylös maalin millä tavala jäsenmaat pitävät vähentää omat kasvihuonheen kaasu päästöt.

Kalastus. EU päättää kuinka paljon kallaa saapi kalastaa jäsenmaitten vesissä. Se koskee muun muassa Itämeren turskaa.

Poliisin yhteistyö. EU-maitten poliisila ja syyttäjilä on oikeus olla yhteistyössä taistella vasthaan maitten välissä olevaa raskasta rikolisuutta esimerkiks narkootikan salakuljetusta.

Rekiuunali tuki. EU-maat haluavat vähentää maitten ja rekiuunitten välisiä ekonoomisia ja sosiaalisia eroja EU:n sisälä. Sen takia suuri osa EU:n rahoista mennee rekiunaali tukheen.

Pakolaispulitiikka. EU:lä on yhteiset säänöt pakolaisitten asyylistä, muun muassa mikä maa pittää käsitellä asyylihakemusta.

EU-maat on kans yhteistyössä esimerkiks avustuspulitiikassa, kaupankäynissä maitten kans jokka on EU:n ulkopuolela, tuki maanviljelyksheen ja elintarvikekysymykshiin.

Tätä EU ei tehe

Jäsenmaat vastaavat itte monista kysymyksistä. Joku esimerkki on tulovero, siukkahoito, koulu, pansjuuni ja lapsipitraaki.

Kaikki jäsenmaat maksavat joka vuosi yhen makson EU:hun. Makso perustuu muun muassa maan ekonoomishiin eelytykshiin. Ruotti maksaa 24-47 miljaartia kruunua.

Kaikkians EU saapi sisäle suunile 1550 miljaartia kruunua yhessä vuoessa. Suunile 90 prusenttia rahoista menevät takashiin jäsenmaihin tukena. Suuriin osa mennee EU-maitten rekiuunitten kehityksheen, esimerkiks parantaa teitä, tueta tutkimusta ja työmarkkinan koulutuksia, tueta maanviljelystä, maaseutua ja kalastusta. Mutta rahhaa mennee kans kehitysaphuun, kulttuuritukheen ja poliisin yhteistyöhön. Ruotti saapi osan kohta kaikista tukimuoista.

Euroopan raati - huippukokkous EU-maitten johtajitten kans

Euroopan raati vettää pitemän aikataulun suuntaviivat EU:n yhteistyöle, mutta ei tehe yhtään päätöksiä EU-säänöistä. Huippukokkoukset tapahtuvat neljä kertaa vuoessa. Jos tarvithaan ekstra kokkouksia mennee järjestää.

Euroopan raati koostuu puhheenjohtajasta, EU-maitten valtion ja hallituksen päämiehet sekä komisjuunin puhheenjohtaja. Euroopan raati valittee oman puhheenjohtajan kahen ja puolen vuoen aikakaueksi.

Kuinkas se toimii kun EU tekkee päätöksiä?

Ruotti ja muut jäsenmaat päättävät yhteisesti uusista EU-säänöistä. Se merkittee ette Ruotti saattaa vaikuttaa EU:n päätökshiin, mutta tietyissä taphauksissa Ruotti häätyy kans seurata sellaisia EU-päätöksiä mitä Ruotti ei halua tehhä.

Näin se toimii kun Ruotti ja muut jäsenmaat tulevat sopimuksheen uusista EU-säänöistä:

1. EU-komisjuuni tekkee uuen lakiehotuksen

EU-komisjuunin tehtävä on ette ehottaa uusia lakia. Kaikila jäsenmaila on yks eustaja komisjuunissa. Komisjunäärit pitävät kattoa EU:n parasta ja het ei ole jokhaisen maan eustajia.

2. Hallitus ja valtiopäivät ottavat kantaa

EU-komisjuuni lähättää omat ehotukset kaikile jäsenmaile. Ruottissa net menevät hallitukselle ja valtiopäivile. Hallitus ilmottaa valtiopäivät omasta mielipitheestä ehotuksista ja ottaa vasthaan valtiopäivän kannanotot. Se on hallitus joka puhhuu Ruottin puolesta.

3. Eurooppaparlamentti päättää

Eurooppaparlamentti on matkassa päättämässä EU:n uusista laista. Eustajat on valittu ylheisissä vaalissa ja 21 niistä on valittu Ruottissa.

Eurooppaparlamentti päättää yhessä ministerineuoston kans enimäksheen kaikissa kysymyksissä. Jossakin kysymyksissä Eurooppaparlamentti ei päätä. Se koskee esimerkiks EU:n ulkomaa- ja turvalisuuspulitiikkaa.

4. Ministerineuosto päättää

Ruottin hallitus ja kaikki muut EU-maitten hallitukset osalistuvat yhelä ministerilä EU:n ministerineuostossa. Ministerineuosto päättää uusista EU-laista.

Ruottin hallitus on etukätheen keskustellu ehotuksista valtiopäivitten kans.

5. Ruotti totheuttaa lain

Kun ministerineuosto on päättäny uuesta laista pittää Ruotti ja muut jäsenmaat totheuttaa lain. Välistä valtiopäivät tarttee muuttaa ruottin lakia sillä tavala ette lait on sovinossa EU:n uusitten laitten kans. Muissa taphauksissa EU:n lait jällaavat suorhaan.

Valtiopäivät tarkistavat

Paitti ette tarkistaa ja jättää mielipitheitä hallituksele valtiopäivälä on, kun kaikila parlamentilä muissa EU-maissa, kans yks muu tehtävä. Kun EU ehottaa uusia lakia tietyilä aloila jäsenmaitten parlamentit pitävät tarkistaa jos säänöt tarvithaan EU-tasola eli jos se on parempi ette jokhainen maa eriksheen päättää säänöistä. Tarkistus saattaa johtaa tuloksheen ette komisjuuni häätyy uuesti tarkistaa ommaa ehotusta.

Mitäs tapahtuu jos Ruotti ei seuraa EU:n sääntöjä?

EU-komisjuuni valvoo ette maat nouvattavat niitä lakia mitä EU on päättäny. Jos komisjuuni pittää ette Ruotti ei nouvata lakia komisjuuni saattaa tämmätä Ruottin EU-tuomioistuihmeen.

EU-tuomioistuimen tehtävä on sillon ette päättää jos Ruotti on rikkonu EU:n sääntöjä. Ruottin tuomioistuimet saattavat kans kääntyä EU-tuomioistuihmeen kysymyksillä kuinka EU:n säänöt pittää tulkata.

Jos pittää ette Ruotti eli joku maa ei seuraa EU:n sääntöjä sitä saattaa tehhä ilmotuksen siittä EU-komisjuunhiin.

Jos haluaa vaikuttaa EU:n päätökshiin sitä saattaa ottaa yhteyttä jonku kans joka on töissä, eli päättää, EU-kysymyksistä.

Eurooppaparlamentaarikot. On olemassa ruottalaisia eustajia Eurooppaparlamentissa jokka on matkassa vaikuttamassa EU:n päätökshiin. Kontaktitietoja heihin löytää www.europaparlamentet.se. Se mennee kans hyvin ette ottaa yhteyttä Eurooppaparlamentin informasjuunikontturhiin Ruottissa, telefuuni 08-562 444 55, e-posti epstockholm@ep.europa.eu.

Valtiopäivän eustajat. Ruottin valtiopäivän eustajat perustavat lakia Ruottissa ja antavat hallituksele mielipitheitä ennen ministerineuoston päätöksiä. Osotheessa www.riksdagen.se on osotheita 349 eustajalle ja niile puliittisille puolueile jokka on valtiopäivilä.

Hallituksen ministerit. Ruottin ministerit osalistuvat EU:n ministerineuoston kokkoukshiin missä net päättävät uusista EU-säänöistä. Sivusta www.regeringen.se löytyy kontaktitietoja hallituksen kaikile ministerile.

EU-komisjuuni. EU-komisjuuni haluaa useasti saa mielipitheitä lain suunitelmhiin. Yks miljoona EU-kansalaisia saattavat kans yhessä kansalaisalotheessa kehottaa komisjuunia lakiehotuksheen. Sitä saattaa ottaa yhteyttä EU-komisjuunin kontturhiin Ruottissa, telefuuni 08-562 444 11, e-posti comm-rep-se@ec.europa.eu Weppiosote on ec.europa.eu/sweden/about-us/contact_sv.

Orkanisasjuunia. Moni orkanisasjuuni on euroopan tasola yhteistyössä vaikuttamassa EU:tä.

Kuuesta maasta ...

EU:ssä on nyt 27 maata, jossa yhteensä on suunile 447 miljoonaa asukasta. Lissää maita haluavat tulla jäseneks, muun muassa Serbia ja Turkki.

Miksis nämät Euroopan maat sitten aloit yhteistyöhön? Vähän jälkhiin toisen mailmansoan moni maa halusi välttää uusia sotia. Sen takia kuus maata perustit Euroopan hiili- ja teräsyhteisön 1952. Net pitivät yhteisesti olla vastuussa hiili ja teräksen tuottamisesta, jokka olit sotaintystriin tärkeät raaka-ainheet. Sillä tavala saattoi välttää ettei yksityinen maa alkanu uuesti varustamhaan sothaan. Tämä oli ensimäinen askel missä alethiin luomhaan EU:tä.

Yhteistyö levisi 1958 ja alkoi jällaamhaan muitaki tuotheita, palveluita ja kapitaalia. Koko yhteistyötä tulthiin muutama vuosi myöhemin kuttumhaan EY:ksi, Euroopan yhteisöt (r. EG). Aijan olhoon tuli muun muassa miljöö, maanviljelys ja kuljetus EY:n tehtäviksi. 1993 EY:stä tuli EU - Euroopan uniooni. Sillon tuli esimerkiks maholiseks maila ette toimia yhteisesti ulkomaanpuliittisissa kysymyksissä. Sen jälkhiin on 16 maata lissää tulheet EU:n jäseneksi, mikä vaikuttaa kuinka yhteistyö toimii.