Davvisámegiella - nordsamiska

Ruoŧŧa lea mielde Eurohpalaš ovttadagas(EO) 1995 rájis. EO-riikkat ovttasbarget sierra áššiin ja máŋggat dain váikkuhit min árgabeaivái. Dá lea oanehaš govahallan das maid EO bargá, got EO váldá mearrádusaid ja Ruoŧa rollas EO:s. Dat čilge maid got sáhtát váikkuhit EO:ii.

Stuorimus oassi EO barggus lea geahpidit gávppašeami miellahttoriikkaid gaskkan. EO-ovttasbarggu dárkkuhussan lea maid eaŋkilastit reisema, johttáma dehe studerema eará EO-riikkas. Dál sáhttá EO-riikkavuloš ovdamearkka dihte bargat eará EO-riikkas sierra bargo- dehe orrunlobihaga. Euro lea ruhta eanet go beali EO-riikkain.

Miellahttoriikkat

EO miellahttoriikat leat čatnasan EO:ii sierra áiggiid:

1952 Belgia, Frankriika, Italia, Luxemburga, Nederlánddat, Duiska

1973 Danmárku, Irlánda

1981 Greklánda

1986 Portugal, Spania

1995 Suopma, Ruoŧŧa, Österriika

2004 Cypern, Estlánda, Lettlánda, Litauen, Malta, Polen, Slovenia, Slovakia, Tjeckia, Ungern

2007 Bulgaria, Rumänia

2013 Kroatia

Bargágo EO buot

EO bargá máŋggain áššiin. Dá moadde ovdamearkka:

Birasáššit. EO lea ovdamearkka dihte bidjan ulbmilin got miellahttoriikkat galget unnidit šaddoviessogásaid nuoskkideami.

Guolásteapmi. EO mearrida man olu guoli oažžu guolástit miellahttoriikkaid čáziin. Dat guoská earet eará dorskki Nuortamearas

Poliisaovttasbargu. EO-riikkaid poliissain ja alaguddiin lea riekti ovttasbargat eastin dihte roaves rihkolašvuođa riikkaid gaskkan, ovdamearkka dihte gárrenmirko suoli fievrrideami.

Guovlodoarjja. EO-riikkat háliidit unnidit ekonomalaš ja sosiálalaš earuid riikkaid ja guovlluid gaskkan EO siskkobealde. Danin stuora oassi EO ruđain manná guovlodoarjagii

Báhtareaddjipolitihkka. EO:s leat oktasaš njuolggadusat dorvobáikkirievttis báhtareddjiide, earet eará mii riikkaid galgá gieđahallat dorvobáikeohcamuša.

EO-riikkat ovttasbarget ovdamearkka dihte maid ovddidanpolitihkain, gávppiin riikkaiguin olggobealde EO, eanadoallodoarjagiin ja borramušgálvoáššiiguin.

Dán EO ii daga

Miellahttoriikkat vástidit ieža stuora oasi áššiin. Moadde ovdamearkka leat boahtovearut,buohccedikšun, skuvla sihke ealáhagat ja mánáidruhta.

Visot miellahttoriikkat mákset divvaga EO:i juohke jagi. Divvagat vuođđuduvvojit earret eará riikka ekonomalaš eavttuid mielde. Ruoŧŧa máksá sullii 24–47 miljárda ruvnnu.

Oktiibuot EO oažžu sullii 1 550 miljárda ruvnnu jahkásaččat. Sullii 90 proseanta ruđain mannet ruovttoluotta miellalahttoriikkaide doarjjan. Eanaš oassi manná ovddidit guovlluid EO-riikkain, omd. buoridit raŧiid, doarjut dutkama ja oahpahusaid bargomárkanis, doarjut eanandoalu, dálonguovllu ja guolásteami. Muhto ruhta manná maid veahkkeruhtii, kulturdoarjagii ja poliisaovttasbargui. Ruoŧŧa oažžu oasi dain eanas doarjjavugiin.

Eurohpálaš ráđđi – njunuščoahkkin EO-riikkaid jođiheddjiid gaskkas

Eurohpálaš ráđđi bidjá njuolggadusaid EO-ovttasbargui guhkit áigái, muhto ii váldde mearrádusaid EO-njuolggadusain. Njunuščoahkkimat leat njeallje gearddi juohke jagi. Jus dárbbahuvvo liige njunuščoahkkin sáhttá lágiduvvot.

Eurohpálaš ráđis lea iežas ságadoalli, EO-riikkaid stáhta- ja ráđđehushoavddat ja maid kommišuvnna ságadoalli. Eurohpálaš ráđđi vállje iežas ságadoalli guovtti ja beali jagi áigodahkii.

Got dáhpáhuvvá go EO mearrida?

Ruoŧŧa ja dat eará miellahttoriikkat mearridit ođđa EO-njuolggadusain ovttas. Dat mearkkaša ahte Ruoŧŧa sáhttá váikkuhit EO mearrádusaide, muhto muhtimin Ruoŧŧa ferte čuovvut EO-mearrádusaid maid Ruoŧŧa ii fuolaše.

Ná dáhpáhuvvá go Ruoŧŧa ja dat eará miellahtoriikkat soabahit ođđa EO-njuolggadusain:

1. EO-kommišuvdna evttoha ođđa lága

EO-kommišuvnna bargun lea evttohit ođđa lágaid. Buot miellahttoriikkain lea okta lahttu kommišuvnnas. Kommišuvnnahat galget gohcit oppa EO beali eaige leat iežaset riikka ovddasteaddjit.

2. Ráđđehus ja riikabeaivvit mearridit

EO-kommišuvdna sádde iežas evttohusaid buot miellahttoriikkaide. Ruoŧas dat mannet ráđđehussii ja riikabeiviide. Ráđđehus dieđiha riikabeivviide iežas oainnu evttohusain ja váldá vuostá riikabeivviid oaiviliid. Dat lea ráđđehus mii buktá ovdan Ruoŧa oaivila.

3. Eurohpá-parlameanta mearrida

Eurohpá-parlameanta lea mielde mearrideame EO ođđa lágain. Lahttut leat válljejuvvon almmolaš válggain ja 21 dain leat válljejuvvon Ruoŧas.

Eurohpá-parlameanta mearrida ovttas ministarráđiin eanas áššiin. Dihto jearaldagain Eurohpá-parlameanta ii mearrit. Dat guoská ovdamearkka dihte EO olgoriika- ja sihkkarvuođapolitihka.

4. Ministarráđđi mearrida

Ruoŧa ráđđehus ja buot eará EO- riikkaid ráđđehusat oassálastet ovttain ministariin EO ministarráđis. Ministarráđđi mearrida ođđa EO- lágain.

Ruoŧa ráđđehus lea ovdagihtii ságastan evttohusain riikkabeivviiguin.

5. Ruoŧŧa čađaha lágaid

Go ministtarráđđi lea mearridan ođđa lágas galget Ruoŧŧa ja eará miellahttoriikkat bidjat vuoibmái lága. Muhtumin riikkabeaivvit fertejit rievdadit Ruoŧa lágaid vai dat heivejit ovttas EO ođđa lágaiguin. Eará dáhpáhusas EO lágat leat vuoimmis dakkaviđe.

Riikkabeaivvit dárkkistit

Dárkkisteami ja ráđđehussii oainnuid addima lassin lea riikkabeivviin ,dego eará EO-riikkaid parlameanttain,maid eará bargu. Go EO evttoha ođđa lágaid dihto surggiin galget miellahttoriikkaid parlameanttat dárkkistit dárbbahuvvojitgo njuolggadusat EO-dásis dehe leago buoret att juohke riika mearrida njuolggadusain iehčanassii. Dárkkisteapmi galgá doalvut dasa ahte kommišuvdna ferte dutkat ođđasit iežas evttohusa.

Got geavvá jus Ruoŧŧa ii čuovo EO njuolggadusaid

EO-kommišuvdna dárkkista ahte riikkat čuvvot daid lágaid main EO lea mearridan. Jus kommišuvdna anilda ahte Ruoŧŧa ii čuovo lágaid kommišuvdna sáhttá stevdnet Ruoŧa EO-duopmostuolus.

EO-duopmostuolu bargun lea dalle árvvoštallat leago Ruoŧŧa rihkkon EO njuolggadusaid vuostá. Ruoŧa duopmostuolut sáhttet maid jorgasit EO-duopmostuolu beallái jearaldagain got EO njuolggadusaid galgá dulkot.

Jus anilda ahte Ruoŧŧa dehe soames eará miellahttoriika ii čuovo EO njuolggadusaid dan sáhttá almmuhit EO-kommišuvdnii.

Jus háliidat váikkuhit EO mearrádusaide sáhtát váldit oktavuođa soapmásiin guhte bargá EO-áššiiguin, dehe mearrida EO-áššiin.

Eurohpáparlamentáralaččat: Eurohpá-parlameanttas gávdnojit ruoŧa lahtut geat leat mielde váikkuheame EO-mearrádusaide. Oktavuođabarggut daidda gávdnojit www.europaparlamentet.se. Sáhttá maid váldit oktavuođa Ruoŧa Eurohpá-parlameantta dieđihankantuvrii, telefovdna 08-562 444 55, e-poasta epstockholm@ep.europa.eu.

Riikkabeivviidlahtut: Riikkabeivviid lahtut ásahit lágaid Ruoŧas ja addet ráđđehussii oaiviliid ovdal ministarčoahkkin mearrádusaid. www.riksdagen.se siiddus gávdnojit čujuhusat daidda 349 lahttui ja riikkabeivviid politihkalaš bellodagaide.

Ráđđehusa ministarat: Ruoŧa ministarat oassálastet EO ministarráđđečoahkkimiidda gos sii mearridit ođđa EO-njuolggadusain. www.regeringen.se siiddus gávdnojit oktavuođadieđut ráđđehusa buot ministariidda.

EO-kommišuvdna: EO-kommišuvdna háliida dávjá buktit oaiviliid lágaid álgočállosiidda. Miljovdna EO-orrut sáhttet maid orruidvuolggahusas ávžžuhit kommišuvnna láhkaevttohussii. Ovttaskas sáhttá váldit oktavuođa Ruoŧa EO-kommišuvnna kantuvrii, telefovdna 08-562 44 11, e-poasta comm-rep-se@ec.europa.eu. Webbačujuhus lea https://ec.europa.eu/sweden/about-us/contact_sv  

Organisašuvnnat: Máŋggat organisašuvnnat ovttasbarget eurohpálaš dásis váikkuhan dihte EO-i.

EO:s leat 27 riikka main ovttas leat sullii 447 miljovnna ássi. Eanet riikkat háliidit šaddat miellahttun, earret eará Serbia ja Turkia.

Manin Eurohpá riikkat álge ovttasbargat? Máŋga eurohpálaš riikka háliidedje veaháš maŋŋil nuppi máilmmisoađi ovttasbargat vai eastit ođđa sođiid. Danin ásahedje guhtta riikka Eurohpálaš čađđa- ja stálleoktavuođa 1952. Sis galggai ovttas leat vástu čađa ja stáli buvttadeamis, mat ledje dehálaš álgoávdnasat soahteindustriijas. Ná galge eastit soames riikka válbmanišgoahtime soahtái. Dát leai vuosttas lávki EO ásaheapmái.

Ovttasbargu rievddai 1958 guoskat maid eará buktagiid, bálvalusaid ja kapitála. Olles ovttasbargu gohččoduvvui moadde jagi maŋŋel EG, Eurohpálaš oktavuohta. Áiggi mielde šadde earret eará biras, eanandoallu ja fievrrideamit bargun EG:i. 1993 EG šattai dan sadjái EO – Eurohpálaš ovttastus. Dalle šattai ovdamearkka dihte vejolažžan riikkaide bargat ovttas olgoriikka politihkalaš áššiiguin. Dan maŋŋil leat vel 16 riikka šaddan EO miellahttun, mii váikkuha ovttasbarggu hápmái.