accessibilityaddangle-leftangle-rightarrow-downarrow-leftarrow-rightarrow-upsound-activebookcrossdocumentdownloademailexternalShapeglobeLinkplayremovesearchsharestop-watch

Suomi - finska

Ruotsi on kuulunut Euroopan Unioniin (EU) vuodesta 1995 lähtien. EU-maat tekevät yhteistyötä eri asioissa, joista monet vaikuttavat arkipäiväämme. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto EU:n toiminnasta, sen päätöksentekoprosessista ja Ruotsin roolista EU:ssa. Siinä kerrotaan myös sinun vaikutusmahdollisuuksistasi EU:hun.

EU lyhyesti

Suuri osa EU:n työstä liittyy jäsenmaiden välisen kaupankäynnin helpottamiseen. EU-yhteistyön tarkoituksena on myös yksinkertaistaa muuttamista toiseen EU-maahan ja matkustamista tai opiskelemista siellä. EU-maiden kansalaiset voivat esimerkiksi tällä hetkellä työskennellä toisessa EU-maassa ilman erityistä työ- tai oleskelulupaa. Enemmistö EU-maista käyttää valuuttanaan euroa.

Jäsenmaat

EU:n tämänhetkiset jäsenmaat ovat liittyneet jäseneksi siihen eri ajankohtina:

1952 Belgia, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat ja Saksa

1973 Tanska, Irlanti ja Iso-Britannia

1981 Kreikka

1986 Portugali ja Espanja

1995 Suomi, Ruotsi ja Itävalta

2004 Kypros, Viro, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovenia, Slovakia, Tšekki ja Unkari

2007 Bulgaria ja Romania

2013 Kroatia

Mitä EU tekee?

Onko EU mukana kaikessa?

EU:lla on laaja tehtäväkenttä. Tässä muutamia esimerkkejä:

Ympäristökysymykset. EU on esimerkiksi asettanut jäsenmailleen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet.

Kalastus. EU päättää jäsenmaiden vesialueiden kalastuskiintiöistä. Tämä koskee muun muassa Itämeren turskankalastusta.

Poliisiyhteistyö. EU-maiden poliiseilla ja syyttäjillä on oikeus tehdä yhteistyötä rajat ylittävän vakavan rikollisuuden, kuten huumausaineiden salakuljetuksen, torjumiseksi.

Aluetuki. EU-maat haluavat vähentää maiden välisiä sosiaalisia ja taloudellisia eroja. Sen vuoksi suuri osa EU:n varoista käytetään aluetukeen.

Pakolaispolitiikka. EU:lla on yhteiset pakolaisten turvapaikkaoikeutta koskevat säännöt muun muassa siitä, mikä maa käsittelee turvapaikkahakemuksen.

EU-maat tekevät yhteistyötä myös esimerkiksi kehitysyhteistyöpolitiikassa, EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa, maataloustuissa ja elintarvikekysymyksissä.

EU ei puutu seuraaviin asioihin

Jäsenmaat vastaavat itse monista sisäisistä asioistaan. Näitä ovat esimerkiksi tuloverotus, sairaanhoito, koulu sekä eläkkeet ja lapsilisät.

Mitä EU-jäsenyys maksaa?

Kaikki jäsenmaat maksavat EU:lle vuosittain tietyn jäsenmaksun. Sen suuruus perustuu muun muassa maan taloudellisiin edellytyksiin. Ruotsin jäsenmaksu on 30–40 miljardia kruunua.

EU:lle maksetaan vuosittain jäsenmaksuja noin 1 300 miljardia kruunua. Noin 85 % maksuista palautetaan jäsenmaille tukina. Suurin osa rahoista menee EU-maiden eri alueiden kehittämiseen, esimerkiksi tieverkoston parantamiseen ja työmarkkinoihin liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen sekä maatalouden, maaseudun ja kalastuksen tukemiseen. Näitä varoja käytetään kuitenkin myös avustuksiin, kulttuuritukeen ja poliisiyhteistyöhön. Ruotsi saa tukea useimmista tukimuodoista.

  • Ruotsin valtion budjetti on noin 900 miljardia kruunua.
  • Siitä menee noin 30–40 miljardia kruunua jäsenmaksuna EU:lle.
  • Ruotsi saa takaisin EU:lta 10–13 miljardia kruunua eri tukien muodossa.

Päätöksenteko EU:ssa

Eurooppa-neuvosto – EU-maiden johtajien huippukokous

Eurooppa-neuvosto päättää EU-yhteistyön pitkän tähtäimen suuntaviivoista, mutta se ei tee päätöksiä EU:n säännöistä. Vuosittain järjestetään neljä huippukokousta, tarvittaessa niitä voidaan pitää useampiakin.

Eurooppa-neuvosto koostuu puheenjohtajasta sekä valtioiden ja hallitusten päämiehistä ja Euroopan komission puheenjohtajasta. Eurooppa-neuvosto valitsee itse puheenjohtajansa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.

Miten päätökset tehdään EU:ssa?

Ruotsi ja muut jäsenmaat päättävät yhdessä EU:n uusista säännöistä. Tämä merkitsee, että Ruotsi voi vaikuttaa EU:n päätöksiin, mutta tietyissä tapauksissa Ruotsin pitää noudattaa myös oman kantansa vastaisia EU:n päätöksiä.

Menettely on seuraava Ruotsin ja muiden jäsenmaiden päättäessä EU:n uusista säännöistä:

1. Euroopan komissio ehdottaa uutta lakia

Euroopan komission tehtävänä on ehdottaa uusia lakeja. Kaikilla jäsenmailla on yksi jäsen komissiossa. Komissaarien tehtävänä on valvoa koko EU:n etua, eivätkä he ole oman maansa edustajia.

2. Hallitus ja valtiopäivät ottavat kantaa

Euroopan komissio lähettää ehdotuksensa kaikille jäsenmaille. Ruotsissa ne joutuvat hallituksen ja valtiopäivien käsiteltäviksi. Hallitus ilmoittaa valtiopäiville kantansa ehdotuksiin ja kuuntelee valtiopäivien näkökantoja. Ruotsin kannanotoista vastaa hallitus.

3. Euroopan parlamentti päättää

Euroopan parlamentti päättää EU:n uusista laeista. Sen jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla, ja 20 heistä on valittu Ruotsista.

Euroopan parlamentti tekee päätökset useimmista asioista yhdessä ministerineuvoston kanssa. Euroopan parlamentilla ei ole kuitenkaan päätösvaltaa tietyissä kysymyksissä, kuten EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

4. Ministerineuvosto päättää

Yksi ministeri Ruotsin ja muiden EU-maiden hallituksista osallistuu ministerineuvoston kokouksiin. Ministerineuvosto päättää uusista EU-laeista.

Ruotsin hallitus on jo etukäteen ottanut ehdotukset esiin valtiopäivillä.

5. Laki astuu voimaan Ruotsissa

Kun ministerineuvosto on päättänyt uudesta laista, Ruotsin ja muiden jäsenmaiden tulee saattaa laki voimaan. Joissakin tapauksessa valtiopäivien tulee muuttaa jo voimassa olevia Ruotsin lakeja, jotta ne vastaisivat EU:n uusia lakeja. Muussa tapauksessa EU:n lain tulevat välittömästi voimaan.

Valtiopäivät tarkastavat

Ruotsin valtiopäivillä, kuten muidenkin EU-maiden eduskunnilla, on hallituksen toimien valvomisen ja niiden kommentoinnin ohella myös toinen tehtävä. Kun EU ehdottaa uusia, tiettyjä alueita koskevia lakeja, jäsenmaiden eduskuntien tulee tarkastaa, tarvitaanko uusia sääntöjä EU-tasolla, vai onko parempi, että kukin maa päättää itse omista säännöistään. Tarkastuksen seurauksena komissio saattaa joutua ottamaan ehdotuksensa uuteen käsittelyyn.

Mitä tapahtuu, ellei Ruotsi seuraa EU:n sääntöjä?

Euroopan komissio valvoo, että jäsenmaat noudattavat EU:n päättämiä lakeja. Jos Ruotsi ei komission mukaan noudata lakeja, komissio voi nostaa kanteen Ruotsia vastaan EU:n tuomioistuimessa.

EU:n tuomioistuimen tehtävänä on tuolloin ratkaista, onko Ruotsi rikkonut EU:n sääntöjä. Myös Ruotsin tuomioistuimet voivat ottaa yhteyden EU:n tuomioistuimeen EU:n sääntöjen tulkintaa koskevissa kysymyksissä.

Jos Ruotsi tai jokin muu jäsenvaltio ei jonkun mielestä noudata EU:n sääntöjä, hän voi tehdä asiasta ilmoituksen Euroopan komissiolle.

Euroopan komissio

  • Komissaarien tehtävänä on valvoa koko EU:n etua, eivätkä he ole oman maansa edustajia.
  • Kunkin jäsenmaan hallitus valitsee edustajansa Euroopan komissioon viideksi vuodeksi.
  • Euroopan parlamentin tulee hyväksyä Euroopan kommissio.

Euroopan parlamentti

  • Europarlamenttivaalit pidetään joka 5. vuosi.
  • Kunkin jäsenmaan kansalaiset valitsevat omat edustajansa.
  • Väkiluvultaan suuremmilla mailla on parlamentissa enemmän edustajia kuin pienemmillä.

Ministerineuvosto

  • Asiasta hallituksessa vastaava ministeri osallistuu alansa ministerineuvoston kokouksiin. Jos esityslistalla on esimerkiksi ympäristöä koskevia kysymyksiä, ympäristöministeri osallistuu kokoukseen.
  • Ministerineuvosto voi useimmissa kysymyksissä tehdä päätöksen asiasta, kun ehdotus on saanut enemmistön kannatuksen. Tietyissä kysymyksissä ministerineuvoston tulee olla yksimielinen ennen kuin päätös voidaan tehdä.

EU:n tuomioistuin

  • EU:n tuomioistuimessa on yksi tuomari kustakin jäsenmaasta.
  • Jäsenmaan hallitus valitsee oman maansa tuomarin tuomioistuimeen kuudeksi vuodeksi.

Miten voit vaikuttaa EU:hun?

Jos haluat vaikuttaa EU:ssa tehtäviin päätöksiin, ota yhteys johonkin EU-kysymyksiä käsittelevään tai niistä päättävään henkilöön.

Europarlamentaarikot. Euroopan parlamentin ruotsalaiset jäsenet pystyvät vaikuttamaan EU:n päätöksiin. Heidän yhteystietonsa ovat sivustolla www.europaparlamentet.se. Yhteyttä voi ottaa myös Euroopan parlamentin Ruotsin tiedotustoimistoon, puhelin 08-562 444 55 ja sähköpostiosoite epstockholm@ep.europa.eu.

Valtiopäiväedustajat. Ruotsin valtiopäivien jäsenet vastaavat Ruotsin lakien säätämisestä ja ilmoittavat kantansa hallitukselle ennen ministerineuvostossa tehtäviä päätöksiä. Sivustolle www.riksdagen.se on mm. koottu 349 kansanedustajan ja valtiopäivien poliittisten puolueiden osoitteet.

Hallituksen ministerit. Ruotsin ministerit osallistuvat EU:n ministerineuvoston kokouksiin, joissa tehdään päätöksiä EU:n uusista säännöistä. Sivustolle www.regeringen.se on mm. koottu hallituksen kaikkien ministerien yhteystiedot.

Euroopan komissio. Komissio haluaa usein saada kannanottoja lakiluonnoksiin. Miljoona EU-maiden kansalaista voi myös jättää yhteisen kansalaisaloitteen, jolla komissiota kehotetaan jättämään ehdotus uudesta laista. Halukkaat voivat ottaa yhteyden myös Euroopan komission Ruotsin toimistoon, puhelin 08-562 444 11 ja sähköposti bursto@ec.europa.eu. Verkkosivun osoite on ec.europa.eu/sverige/index_sv.htm.

Organisaatiot. Monet organisaatiot tekevät Euroopan tasolla yhteistyötä EU:hun vaikuttamiseksi.

Lyhyt yhteenveto EU:n historiasta

Kuudesta jäsenmaasta aina...

EU:hun kuuluu tällä hetkellä 28 maata, ja sen yhteenlaskettu väkiluku on 508 miljoonaa. Yhä useammat maat, kuten Serbia ja Turkki, haluavat päästä EU:n jäseneksi.

Miksi Euroopan maat aloittivat tämän yhteistyön? Heti toisen maailmansodan jälkeen useat Euroopan maat halusivat estää uusien sotien syntymisen. Sen vuoksi kuusi maata perusti vuonna 1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön. Ne halusivat yhteisesti vastata sotateollisuuden tärkeiden raaka-aineiden, hiilen ja teräksen, tuotannosta. Tällä tavoin haluttiin välttää yksittäisen valtion sotavarustelu. Tämä oli ensimmäinen askel kohti EU:ta.

Yhteistyö laajeni vuonna 1958 koskemaan myös muita tuotteita, palveluita sekä pääomaa. Koko tätä yhteistoimintaa alettiin joidenkin vuosien kuluttua kutsumaan Euroopan yhteisöksi (EY). Ajan mittaan yhteisön tehtäväkenttä laajeni kattamaan myös ympäristön, maatalouden ja kuljetukset. Vuonna 1993 EY:stä tuli EU – Euroopan unioni. Tällöin maat pystyivät esimerkiksi toimimaan yhdessä ulkopoliittisissa asioissa. Sen jälkeen EU:n jäseniksi on liittynyt 16 uutta maata, millä on ollut vaikutuksensa yhteistyön toteuttamismuotoihin.